Nainen, ilo ja yrittäjyys - uuden omatuntotalouden ilmiöitä

Hyvän tekeminen on noussut maailmanlaajaksi megatrendiksi. Olli Valtosen vaaliseminaarissa tutkittiin uudenlaista luovan talouden liikehdintää, jonka eläviä esimerkkejä ovat NaistenPankki ja mikrofinanssitoiminta. Näiden ilmiöiden kautta luodaan köyhistä köyhimmille mahdollisuuksia parempaan elämään.


”Hyvän tekeminen on noussut kaikkialla maailmassa megatrendiksi. Sama näkyy Suomessa. Ihmiset ovat entistä arvotietoisempia, ja myös yritysten on viisasta pyrkiä vastaamaan uuseettisyyden nousuun.” Näin perusteli Ahti Hirvonen omatuntotalouden valintaa vaaliseminaarin teemaksi.

Hirvonen oli yritys- ja järjestöväkeä keränneen seminaarin puheenjohtajana. Luennoitsijoina olivat Kirsi Piha, Suvi Knaapila ja Jaana Haapala.

Naiset pistävät tuulemaan

Kirsi Pihan mukaan NaistenPankin toimintaa kuvaavat kolme tärkeää sanaa: nainen, ilo ja yrittäjyys. NaistenPankki on rahasto, joka edistää naisten itsenäisyyttä ja arjen paranemista köyhissä maissa. Yhteistyökumppanina ja asiantuntijana on Kirkon Ulkomaanapu.

Kirsi Piha luonnehti poliittisen työn olevan myös hyvän tekemistä, mutta harmitteli sitä, että politiikassa tavoitteiden toteuttaminen kestää tällä hetkellä kauan. "Nyt naiset pistivät tuulemaan", hän sanoi.

Naistenpankki ryhtyi toimimaan helmikuussa 2007, ja jo reilussa vuodessa se on kerännyt 260 osakasta. Osakkeita on myyty yli 400 ja lahjoituksia naisten elämän parantamiseksi on kertynyt lähes 60 000 euroa.

Periaatteena on poistaa köyhyyttä yksi nainen ja perhe kerrallaan, yksi kylä kerrallaan. Afrikassa naisilla on valtaa arjessa. Poliittista ja taloudellista valtaa heillä ei kuitenkaan ole, ei edes mahdollisuutta saada lainaa. Naisten pankki auttaa näitä naisia itsenäisempään elämään.

Avustuskohteita ehdottaa Kirkon Ulkomaanapu. Toiminta sisältää esimerkiksi lukutaito-opetusta ja yksinhuoltajien tukiryhmiä, koulutusta naisten omien kyläpankkien perustamiseen sekä alkupääoman järjestämistä. Koulutuksen lisäksi on tuotu esille myös tasa-arvokysymyksiä.

Uudenlaista kumppanuustoimintaa toteutetaan esimerkiksi Etiopiassa, Ugandassa, Perussa ja Liberiassa. Tärkein osa toiminnasta on vapaaehtoistyötä.

”Nyt ei tarvita vain tahtotilaa vaan myös tekoja - osallisuuden puolesta”, totesi seminaarissa läsnä ollut Marianne Heikkilä. Heikkilä johtaa Kirkon Ulkomaanavun sidosryhmätoimintaa. Hänen mukaansa nyt ei enää puhuta 70-lukulaisittain kehitysavusta vaan kumppanuudesta.

”Malli toimii käytännössä hyvin: 10-35 euron hinnalla voi aidosti muuttaa yhden ihmisen elämän. Naiset maksavat myös lainansa aina takaisin”, kertoi Kirsi Piha. ”Näpertäminen pitää saada uuteen kunniaan, ilman sitä ei saada mitään aikaan. Toivottomuus lamaannuttaa.”

Maailman ensimmäisestä mikrosijoitusrahastoa esitteli seminaarissa Suvi Knaapila. Kaupallinen mikrofinanssimallin ideana on sijoittaa ja perustaa mikrofinanssi-instituutioita Aasiaan ja Afrikkaan. Ero NaistenPankkiin nähden on siinä, että sijoitusrahaston toiminta on puhtaasti liiketoimintaa.

NaistenPankille ja mikrofinanssitoiminnalle on kuitenkin yhteistä se, että rahoituksen kautta luodaan köyhistä köyhimmille mahdollisuuksia parempaan elämään.

Miksi tyytyisimme taloudellisen voiton maksimointiin?

Jaana Haapalan mukaan uuden ajan etiikka näkyy kulutusasenteiden muutoksena: tarvelähtöisestä kulutuksesta on tultu haluamisen ja elämyksellisyyden kautta uuteen tilanteeseen, jossa arvot alkavat ohjata yrityskulttuuria. Järjestöillä on merkittävä rooli omatuntotalouden kehittymisessä ja leviämisessä.

”Liiketoiminnalla on ollut vähän omaa moraalia. Mutta kuluttajien joukossa on jo oikeasti ihmisiä, jotka eivät ulkoista vastuukysymyksiä. Voiko yrityksiltä odottaa muuta kuin voiton maksimointia? Miksi me tyytyisimme sellaiseen?”

”Kvartaalitalous syö meitä ihmisiä ja planeettaamme. Tarvitaan arvoilla johtamista, luovaa ja tiedostavaa taloutta”, Jaana Haapala vaati.

”Miksi me luemme vastuullisuus-sanan ilottomana ja raskaana? Ratkaisumallit löytyvät myönteisestä toimintakulttuurista. Yritys on elävä organismi. Me haluamme olla ylpeitä työpaikoistamme.”

Jaana Haapala sanoi, että uusi omatuntotalous ei tule syrjäyttämään niitä, jotka jo toimivat perinteisissä rooleissa yhteisen hyvän eduksi. ”Omatuntotalous täyttää nyt vallitsevia aukkoja.”

Haapala pohtii seminaarissa esittelemiään asioita myös Omatuntotalous-kirjassaan, joka porautuu uudenlaisen kulutusnäkökulman nousuun. Kuluttajien herääminen ei ole hänen mukaansa yrityksille uhka vaan mahdollisuus.

Mikrotasolta lähteminen antaa toivoa

”Tällaista seminaaria ei ole järjestetty ennen. Mikrotasolta liikkeelle lähteminen antaa meille toivoa”, kommentoi seminaarin puheenjohtajana toiminut Ahti Hirvonen. Hän on myös HelsinkiMission valtuuskunnan varapuheenjohtaja.

Symbolisesti merkittävää on, että Omatuntotalous-seminaarin paikkana oli Sörnäisissä sijaitseva HelsinkiMission kerhosali. Ahti Hirvosen ja toiminnanjohtaja Olli Valtosen kymmenvuotisen yhteistyön aikana HelsinkiMissio on kehittynyt pääkaupunkiseutua kattavaksi kansanliikkeeksi, jolla on riveissään yli 800 vapaaehtoista.

Olli Valtosen missiona on viedä poliittiseen päätöksentekoon hyvän tekemisen ja omatuntotalouden eetosta. Onnellisten ihmisten kaupunki? on kysymys, johon ei ole aiemmin törmätty kunnallisvaalien teeseissä.



Teksti Marjo Soulanto

Lähde: Omatuntotalous – Hyvän tekemisen uudet välineet. Olli Valtosen vaaliseminaari, HelsinkiMissio 8.10.2008.

Luentojen aiheet

NaistenPankki. Kirsi Piha (KTM).

Omatuntotalous. Jaana Haapala (mainostoimisto PHS:n strategiajohtaja).

Kaupallinen mikrofinanssimalli. Suvi Knaapila (toiminut maailman ensimmäisessä sijoitusrahastossa, joka sijoittaa ja perustaa mikrofinanssi-instituutioita Aasiaan ja Afrikkaan).


Vaaliseminaarin puheenjohtajana toimi Ahti Hirvonen (KTT, HelsinkiMission Valtuuskunnan varapuheenjohtaja ja entinen hallituksen puheenjohtaja).